Kuluneen viikon aikana olen lukenut ahmien yhden erittäin koukuttavan rikoskirjan, ja onkin mukavaa päästä kirjoittamaan siitä arvostelua, ottakaa mukava asento ja heittäytykää kirja-arvostelun vietäväksi!
Emelie Schepp-Valkoiset jäljet
Suomentanut Meri Ala-Tauriala
Harper Crime
396 sivua
Kööpenhaminaan matkalla olevan junan vessasta löydetään nuoren thaimaalaistytön ruumis. Samoihin aikoin nuori mies löydetään kotoaan kuolleena. Kaksi erikoista tapausta hyvin lähekkäin, voiko näillä olla jotain yhteistä? Junasta löydetyn tytön huomataan nauttineen hurjan määrän huumeita. Kaksi täysun erilaista tapausta johdattavat Norrköpingin poliisin suuren huumekaupan syövereihin, ja kuulusteltavna käy muun muassa kuolleen Robin-pojan tyttöystävä Ida, jolta rikosta tutkiva porukka saa yllättävää, tutkintaa vaativaa tietoa,
Junassa kuolleen tytön ystävä Pim onnistuu juoksemaan junasta, mutta asemalta hänet nappaa kyytiin erikoinen tumma auto. Auton kuljettaja vie Pimin erikoiseen paikkaan. josta poliisit saavat tietoa vasta myöhemmin, millaisesta paikasta on kyse? Kun Pimiä päästään asian tiimoilta kuulustelemaan, kertoo hän poliiseille, ettei hän ollut siellä yksin. Mustä on kyse? Asian käytyä ilmi alkaa taistelu aikaa vastaan. Rikosten selvittäminen on kirjan pääpointti, mutta lisäksi kirjassa yhtenä tärkeänä teemana on kirjan päähenkilön, syyttäjä Jana Berzeliuksen menneisyys adoptiolapsena. Nyt aikuisena Janalle on noussut halu saada tietää aikaisemmasta elämästään jotain ja usein käydessään vanhempiensa luona Jana etsiikin tietoa adoptiostaan. On myös mukavaa, että rikosten seuraamisen lisäksi kirjassa seurataan mukavana "sivujuonena" erään päähenkilön Henrikin perheen elämää. Henrikin vaimo Emma on viimeisillään raskaana ja rikosksia selvittellessä jännitetään myös, ehtiikö Henrik vaimonsa tueksi uuden lapsen synnytykseen? Entä onnistuuko huumerikosta selvittävä joukko löytämään syyllisen?
Emelie Scheppin Valkoiset jäljet on itsenäinen jatko-osa Scheppin esikoisteokselle Ikuisesti merkitty.. Luettuani molemmat voin sanoa, että rakastan niitä. Etenkin Valkoiset jäljet piti otteessaan täydellisesti, kirjaa oli lähes mahdotonta laskea kädestä, Toivottavasti sarja saisi vielä jatkoa!
Aurinkoista viikonloppua!
-Anskubansku :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti