Aluksi haluan pahoitella, etten ole hetkeen päivittänyt blogia. Lukemisharrastusta en todellakaan ole unohtanut, mutta lähiaikoina en ole valitettavasti löytänyt kirjaa, jonka olisin jaksanut lukea kannesta kanteen. Nyt tilanteeseen on vihdoin tullut muutos ja onkin aika syventyä seuraavan kirja-arvion pariin, olkaa hyvä! :)
Karin Alvtegen-Petos
Suomentanut Veijo Kiuru
333 sivua
WSOY
Henrikin ja Evan avioliitto tuntuu olevan lopuillaan. Henrik haluaisi erota, mutta Eva pohtii kuumeisesti. miksi näin on, sillä onhan heillä myös päiväkoti-ikäinen Axel-poika. Evan ja Henrikin lisäksi Petoksen merkittäviin hahmoihin kuuluu Jonas, joka odottaa epätoivoisena vakavasti loukkaantuneen tyttöystävänsä Annan heräämistä tämän sairaalasängyn vierellä. Anna on ollut koomassa jo pitkään ja Jonas on rakastanut häntä koko ajan aivan kuin mitään onnettomuutta ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Kuitenkin, kun Jonas huomaa, ettei mitään ole tehtävissä, hänestä alkaa tuntua, kuin koomassa olo olisi Annan tapa pettää Jonasta ja tästä syystä Jonasta ei enää kiinnosta tyttöystäväänsä liittyvät asiat.
Henrikin ja Evan avioliittokaan ei ota tulta alleen, vaikka Eva kuinka haluaisi, Siksi Eva päättää kostaa ja lähtee baariin viettämään iltaa. Baarissa Jonaksen ja Evan tiet kohtaavat yllättävällä tavalla. Heillä tuntuukin olevan aluksi mukavaa, mutta onko kaikki totuudenmukaista? Lisäksi Eva päättää jatkaa salapoliisityötään selvittääkseen, miksi Henrik haluaisi erota. Eva saa selville järkyttävän seikan koskien Henrikiä sekä Axelin päiväkodissa työskentelevää Lindaa. Eva suuttuu niin pahasti, että selvittää Lindan tunnukset päiväkodin tietokoneelle ja lähettää epäilyttävää sähköpostia päiväkodissa käyvien lasten isille ikään kuin Lindan kirjoittamana. Miten Evan käy, jääkö hän kiinni tekosistaan? Petos oli herkullinen psykologinen trilleri alusta loppuun saakka, mutta parasta kirjassa oli mielestäni sen viimeiset sivut. Kirjaa teki mieli ahmia eteenpäin koko ajan ja tunne viimeisen lauseen jälkeen oli tyyliä "voi ei, joko se loppui?" Parasta kirjassa oli se, että kirjailija oli pystynyt niin hienosti yhdistelemään jännitystä ja elämän raadollisuutta ja normaalia arkielämää, sekä se, että kirjassa riittää tapahtumia viimeiselle sivulle saakka. Lisäksi kirja oli hyvin helppo- ja nopealukuinen. Oivaa luettavaa psykologisten trillereiden ystäville.
Herkullista kirjaa lukiessani aika on mennyt kuin siivillä ja onkin vaikea ymmärtää, että jouluaattoon on aikaa enää viisi yötä. Olo sen suhteen on hieman ristiriitainen. Toisaalta se on ihan helppo sisäistää, sillä kotona on jo niin selvästi jouluinen tunnelma ja joululauluja kuuluu joka paikasta, toisaalta taas ajatus tuntuu hyvinkin utopistiselta, sillä juurihan oli juhannus! :) Nyt on kuitenkin aika rauhoittua joulunviettoon, ihanaa joulua kaikille. Rentoutukaa ja nauttikaa olostanne!
-Anskubansku- :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti