Välillä olen itsekin hyvin yllättynyt siitä, kuinka nopea olen lukemaan, sillä nyt on jälleen kerran aika esitellä yksi kirja. Kirja oli jälleen kerran ihanan koukuttava ja plussaa se saa myös sen helppolukuisuudesta, sekä lyhyistä luvuista. Joten eiköhän syöksytä arvostelun pariin! :)
Håkan Nesser- Elävät ja kuolleet Winsfordissa
Suomentanut Aleksi Milonoff
440 sivua
Tammi
Kirjan alussa Winsfordin pikkukylään Lounais-Englannissa saapuu salaperäinen nainen nimeltään Maria Holinek yhdessä koiransa Castorin kanssa. Maria, käyttäen sukunimeä Andersson on vuokrannut alueelta talon talveksi, sillä hän haluaa paeta maailmaa ylhäisille nummille, olla puhelimen ja sähköpostin tavoittamattomissa. Hän päättää tekeytyä kirjailijaksi ja kertoo ihmisille tulleensa kylään kirjoittamaan. Hän viettää päiviään vaeltelemalla villihevosten keskellä sumuisessa maisemassa. Maria on lisäksi päättänyt vakaasti elää pidempään kuin koiransa, sillä hänestä tuntuu pahalta ajatella, kuinka koiralle käy, jos hän kuolee ennen. Kirjan tekee mielestäni mielenkiintoiseksi sen tietynlainen hidastempoisuus.Näin kirjailija onnistuu pitämään jännityksen yllä aina ensimmäisestä sivusta viimeiseen saakka. Mariasta paljastetaan asioita pikkuhiljaa. Alunperin Maria on ollut töissä televisiossa. mutta vähitellen tämä työ alkaa tympiä. Lisähaasteena elämässä on kirjallisuusprofessorina työskentelevän aviomiehen, Martinin aiheuttama kohu. Martin ja Maria päättävät lähteä Marokkoon, seudulle, jossa Martin on viettänyt paljon aikaa 1980-luvulla. Jostain syystä Marokon sijaan määränpääksi osoittautuu Winsford, ja vielä oudompaa tästä tekee se, että Maria saapuu sinne yksin. Mitä Martinille on tapahtunut?
Winsfordin rauhassa Maria päättää käydä läpi paitsi omaa elämäänsä, sekä aikaa jolloin he ovat Martinin kanssa tavanneet srkä ajalta vuosikymmeniä sitten, ja siksi hän haluaa lukea Martinin kirjoituksia. Mitä kaikkea Maria saa Englannista ollessaan irti, millaista elämää hän siellä elää ja millaisia ihmisiä hän tapaa? Mielestäni kirjassa parasta oli sen jännuttävyys, joka säilyi kirjassa alusta loppuun saakka. Myös miljöö oli kiehtova ja välillä minusta jopa tuntui, että kirjan avatessani lähden kokonaan pois reaalimaailmasta ja hyppään Winsfordiin, pikkukylään lounais-englantilaisilla nummilla. Martinin kohtaloa selvitellään intensiivisesti, ja oli mielenkiintoista seurata, saavatko poliisit selville, mitä miehelle on tapahtunut.
Elävät ja kuolleet Winsfordissa on mielestäni taattua Håkan Nesser-laatua. Nesser on kirjoittanut useita kirjoja, joista suurimman osan olen lukenut, mutta voisin melkein sanoa, että tämä kirja oli paras hänen tuotannostaan lukemani kirja, sillä takakannen suljettuani oloni oli vähän tyhjä ja harmistunut, minua ei olisi harmittanut lainkaan, vaikka kirja olisi ollut vielä hieman pidempi.
Mukavaa alkavaa viikkoa
-Anskubansku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti