Kuten olen ehkä jo aikaisemmin maininnut, olen sitä mieltä, että vaikka maailma on täynnä toinen toistaan upeampia kirjoja, aika harvoin käteen osuu uskomaton mestariteos. Nyt kuitenkin koen viimeksilukemani kirjan olleen sellainen, joten ajattelin pyhittää koko postauksen tälle mestariteokselle, toivottavasti tykkäätte!
Elisabeth Norebäck-Sano että olet minun
Suomentaneet Ida Takala & Sirje Niitepõld
408 sivua
Like
Nelikymppinen Stella työskentelee psykoterapeuttina. Hänen perheeseensä kuuluu yrittäjänä työskentelevä aviomies Henrik, sekä heidän teini-ikäinen Milo-poikansa. Tasapainoisen elämän taakse piiloutuu kuitenkin myös tragedia, nimittäin parikymmentä vuotta sitten Stellan tytär Alice on kadonnut jäljettömiin. Lapsen oletettiin hukkuneen, koska Stella on unohtanut lapsensa nukkumaan vedenäärelle, eikä häntä onnistuttu löytämään sen jälkeen. Eräänä päivänä Stellan vastaanotolle tulee parikymppinen Isabelle Karlsson, josta Stella järkyttyy pahanpäiväisesti, nimittäin hän on aivan varma, että kyseessä on hänen kateissa ollut Alice-tytär. Hän ei kuitenkaan uskalla puhua asiasta kotona, sillä hän on aivan vatma, että Henrik huolestuu hänestä ja passittaa hänet suljetulle osastolle. Jonkin ajan kuluttua Henrik kuitenkin huomaa, että jokin on vinossa. Kaikesta huolimatta Stella aikoo ottaa selville, mistä on kysymys. Hän huomaa, että Isabelle kokee itsensä hyvin ulkopuoliseksi ja hän onnistuu houkuttelemaan Isabellen vetämäänsä ryhmäterapiaan. Isabelleakin alkaa ihmetyttää, koska terapeutti alkaa käyttäytyä hänen mielestään kyseenalaisesti häntä kohtaan selvittäessään, olisiko mitenkään mahdollista, että kyseessä olisikin hänen kuolleeksijulistettu Alice-tytär. Isabellen äiti Kerstin hermostuu Stellan käyttäytymisestä. Kaikesta huolimatta Stella ei aio luovuttaa tutkimuksiaan.
Eräänä päivänä Milo joutuu olemaan osallisena vaarallisessa liikenneonnettomuudessa Kun poliisit vihdoinkin pääsevät kuulustelemaan Miloa asian tiimoilta, tajuaa Stella jotain järkyttävää. Mistä on kysymys? Kerstin ja Isabelle ovat asuneet pitkään kahdestaan, sillä sillä Kerstinin mies on kuollut. Pian Kerstin alkaa myös Isabellen mielestä käyttäytymään oudosti. Stellan epäilykset kasvavat edelleen. Onko Kerstin voinut kidnapata Alicen?
Stellan tutkimukset edistyvät kovaa vauhtia ja hän on aivan varma että Isabelle on Stella ja onnistuu lopulta saamaan myös Henrikin tuekseen asiassa. Onnistuuko Stella löytämään Isabellen ajoissa? Kirja oli alusta loppuun erittäin koukuttava, mutta mielestäni tässä kirjassa juuri loppu oli paras ja ehkä hieman erilainen. Kirja oli ajatuksiaherättävä ja mielessä pyöri jatkuvasti hurjasti tunteita, Kirjaa oli myös helppo seurata, sillä jokainen luku oli kerrottu eri kertojan näkökulmasta. On pakko myöntää,että Elisabeth Norebäckin esikoisteos singahti nopeasti suosikkikirjojeni joukkoon.
Mukavaa alkavaa viikkoa!
-Anskubansku :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti