Kuten otsikostakin ehkä pystyy päättelemään, viikonloppuni on kulunut melko pitkälti rakkaan lukuharrastukseni parissa, sillä lukemaani kirjaa on ollut lähes mahdotonta laskea käsistä. Tämä on tunne, joka on mielestäni ristiriitainen. Toisaalta on ihanaa hypätä täysin toiseen maailmaan todellisuudesta, sillä silloin tuntuu, kuin aikakin saisi siivet. Toisaalta taas, koukuttavan kirjan lukeminen tuntuu jollain tavalla haikealta, koska kirjan sivujen kääntyessä lähes lentämällä, tuntuu, että kirjan takakansi lähestyy uhkaavasti. Tällä hetkellä oloni onkin jälleen hieman tyhjä, koska jouduin palaamaan huikaisevan tarinan maailmasta takaisin reaalimaailmaan. Koen hyvänä puolena tarinan loppumisessa toisaalta myös sen, että pääsen kertomaan kirjasta, joka on tehnyt minuun suuren vaikutuksen ja täten toivottavasti myös pääsen houkuttelemaan ihmisiä laadukkaan kirjallisuuden pariin. Joten hypätäänpä seuraavan kirja-arvosteluni matkaan.
Clare Mackintosh- Anna minun olla
Suomentanut Päivi Pouttu-Delière
438 sivua
Gummerus
Anna on kokenut elämässään kovia. Annan äidin itsemurhasta on aikaa vuosi, isän itsemurhasta vuosi ja seitsemän kuukautta. Hämmentävintä tässä on se, että molemmat olivat tehneet itsemurhansa samalla tavalla, hyppäämällä jyrkänteeltä alas. Äidin kuoleman vuosipäivänä Anna saa postissa nimettömän kortin, jossa on pelottava viesti: "itsemurhako? Mieti vähän" Anna alkaa epäillä, että hänen vanhempansa on murhattu. Anna päättääkin viedä viestin poliisille, jossa tapauksen ottaa tutkittavakseen jo eläkkeellejäänyt rikosetsivä Murray, joka työskentelee nykyään poliisiaseman vastaanotossa. Pian tapauksesta alkaakin selviämään lisää jännittäviä seikkoja, ja samanaikaisesti Anna saa lisää uhkaavia viestejä, joissa häntä kielletään ottamasta yhteyttä poliisiin tai käy huonosti. Lisää haasteita Annan elämäntilanne. Hänellä on miehensä kanssa muutaman kuukauden ikäinen vauva. Annan elämä on tähän asti ollut ainakin näennäisen auvoista. Annan isä on pyörittänyt autokorjaamoa, jossa myös hänen äitinsä on työskennellyt. Miten on mahdollista, että nyt hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet. Eräänä päivänä Annan ovikello soi ja oven takana odottaa suuri yllätys. Ovatko asiat aivan niin, kuin Annan on annettu ymmärtää. Anna saa tietää paljon asioita, joita hän ei todellakaan osannut odottaa. Kuinka hän tähän suhtautuu, mikä on todellisuudessa hänen vanhempiensa kohtalo? Ovatko molemmat kuolleet? Enempää en tämän teoksen juonenkäänteistä valitettavasti pysty kertomaan, sillä muuten kaikki jännitys kärsii pahasti. Kirjassa esiintyy nelko usein myös Annan hyvä ystävä Laura, jonka äiti Alice on ollut hyvää oataa myös Annan äidin kanssa. Mutta onko Laurallakaan täysin puhtaat jauhot pussissa.
Aloitettuani kirjan lukemisen huomasin hetti, että tämä tulee nappaamaan minut mukaani täydellisesti. Kuitenkin kirjan edetessä varmistuin asiasta vielä paremmin. Clare Mackintosh onnistuu teoksensa aikana yllättämään lukijansa useasti, niin monta yllättävää ja mielenkiintoista seikkaa hän on onnistunut kirjaansa mahduttamaan ja kuten jo postauksen alussa mainitsin, lukemisen keskeyttäminen tuntui lähes mahdottomalta, sillä aina edellisen luvun loputtua ajattelin: "Pakko saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, luen vielä ainakin seuraavan luvun."
Anna minun olla on Clare Mackintoshin kolmas suomennettu teos. Olen lukenut myös kaksi aikaisempaa, ja olen hänen tuotannostaan niin vakuuttunut, että niitä on lähes mahdotonta laittaa paremmuusjärjestykseen, Tällä hetkellä tuntuu jopa siltä, että Anna minun olla on kolmikosta paras, mutta saattaa olla, että tänä johtuu siitä, että teos on vielä niin tuoreessa muistissa. Mutta jos olet lukija, joka rakastaa jännityskirjallisuutta, suosittelen Mackintoshin tuotantoa juuri sinulle. Kirjat ovat mukaansatempaavia ja helppolukuisia. Lisää plussaa Mackintoshin tuotanto saa siitä, että teokset ovat itsenäisiä, ja jokaisessa teoksessa on eri henkilöt. Näin ollen saat itse päättää, missä järjestyksessä haluat teokset lukea.
Hyvää yötä ja tunnelmallista joulunalusviikkoa!
-Anskubansku
Anna on kokenut elämässään kovia. Annan äidin itsemurhasta on aikaa vuosi, isän itsemurhasta vuosi ja seitsemän kuukautta. Hämmentävintä tässä on se, että molemmat olivat tehneet itsemurhansa samalla tavalla, hyppäämällä jyrkänteeltä alas. Äidin kuoleman vuosipäivänä Anna saa postissa nimettömän kortin, jossa on pelottava viesti: "itsemurhako? Mieti vähän" Anna alkaa epäillä, että hänen vanhempansa on murhattu. Anna päättääkin viedä viestin poliisille, jossa tapauksen ottaa tutkittavakseen jo eläkkeellejäänyt rikosetsivä Murray, joka työskentelee nykyään poliisiaseman vastaanotossa. Pian tapauksesta alkaakin selviämään lisää jännittäviä seikkoja, ja samanaikaisesti Anna saa lisää uhkaavia viestejä, joissa häntä kielletään ottamasta yhteyttä poliisiin tai käy huonosti. Lisää haasteita Annan elämäntilanne. Hänellä on miehensä kanssa muutaman kuukauden ikäinen vauva. Annan elämä on tähän asti ollut ainakin näennäisen auvoista. Annan isä on pyörittänyt autokorjaamoa, jossa myös hänen äitinsä on työskennellyt. Miten on mahdollista, että nyt hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet. Eräänä päivänä Annan ovikello soi ja oven takana odottaa suuri yllätys. Ovatko asiat aivan niin, kuin Annan on annettu ymmärtää. Anna saa tietää paljon asioita, joita hän ei todellakaan osannut odottaa. Kuinka hän tähän suhtautuu, mikä on todellisuudessa hänen vanhempiensa kohtalo? Ovatko molemmat kuolleet? Enempää en tämän teoksen juonenkäänteistä valitettavasti pysty kertomaan, sillä muuten kaikki jännitys kärsii pahasti. Kirjassa esiintyy nelko usein myös Annan hyvä ystävä Laura, jonka äiti Alice on ollut hyvää oataa myös Annan äidin kanssa. Mutta onko Laurallakaan täysin puhtaat jauhot pussissa.
Aloitettuani kirjan lukemisen huomasin hetti, että tämä tulee nappaamaan minut mukaani täydellisesti. Kuitenkin kirjan edetessä varmistuin asiasta vielä paremmin. Clare Mackintosh onnistuu teoksensa aikana yllättämään lukijansa useasti, niin monta yllättävää ja mielenkiintoista seikkaa hän on onnistunut kirjaansa mahduttamaan ja kuten jo postauksen alussa mainitsin, lukemisen keskeyttäminen tuntui lähes mahdottomalta, sillä aina edellisen luvun loputtua ajattelin: "Pakko saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, luen vielä ainakin seuraavan luvun."
Anna minun olla on Clare Mackintoshin kolmas suomennettu teos. Olen lukenut myös kaksi aikaisempaa, ja olen hänen tuotannostaan niin vakuuttunut, että niitä on lähes mahdotonta laittaa paremmuusjärjestykseen, Tällä hetkellä tuntuu jopa siltä, että Anna minun olla on kolmikosta paras, mutta saattaa olla, että tänä johtuu siitä, että teos on vielä niin tuoreessa muistissa. Mutta jos olet lukija, joka rakastaa jännityskirjallisuutta, suosittelen Mackintoshin tuotantoa juuri sinulle. Kirjat ovat mukaansatempaavia ja helppolukuisia. Lisää plussaa Mackintoshin tuotanto saa siitä, että teokset ovat itsenäisiä, ja jokaisessa teoksessa on eri henkilöt. Näin ollen saat itse päättää, missä järjestyksessä haluat teokset lukea.
Hyvää yötä ja tunnelmallista joulunalusviikkoa!
-Anskubansku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti